tiistai 26. helmikuuta 2013

Talokierros; takka


Muutama meidän nurkka on vielä esittelemättä talokierroksessa. Nyt esittelyvuorossa on meidän takka, josta olen saanut kyselyjä. Kyseessä on  Austroflammin takkasydän eli tuo luukkuhässäkkä ja tuo rosterinen reunus. Takan luukku aukeaa normaalisti ylöspäin, mutta sen saa auki myös sivusuunnassa, joka on aika oleellinen asia puhdistettaessa tuota lasia. Takka olisi periaatteessa kuulunut asentaa ihan sellaisenaan, mutta mielestäni se oli erittäin ruma siten, että siinä näkyi sellainen ruostuneen teräksen värinen pömpeli ympärillä ja päädyttiin siihen ratkaisuun, että sen ympärille muurataan valkoinen runko (siis mikä ihme tuon nimi nyt on?) ja jätetään näkyvin vain tuo rosterikehys.



Ongelmana meillä takan valinnassa oli se, että tuossa kohdin kattoa oli tehty jo valmiiksi läpimenoaukko ja se oli toisessa sivussa. Olisin mielelläni ottanut sellaisen päältä auki olevan takan, mutta hormista olisi tullut hassun vino/ toisella sivulla, juuri tuon sivussa sijainneen läpimenaukon takia. Tässä ratkaisussa sen sai hyvin koteloitua tuonne piiloon. Tuo meidän takka on kiertoilmatakka takkamyyjän suosituksesta. Kuulemma parempi vaihtoehto silloin jos on lattialämmitys, jotta se ei sotke sitä, mutta näin jälkeenpäin olen kyllä kuullut myös muitakin tarinoita.



Toiselle puolelle takkaa sai vielä hyvin ideoitua pari hyllyä ja puille oman lokerikon. Molemmissa sivuissa on luonnollisesti myös aukot, jotka on peitetty ritilällä, jotta ilma pääsee tuolta koteloinnin sisältä uloskin. Hormi menee  yläkerran huoneen läpi katolle, mutta se on hienosti piilossa kaapin sisällä, joten ei näy mitenkään ulospäin.  


Ihan kaikki ei sitten kyllä mennyt muurarilta ja takan asentajilta kohdilleen tämän takan laitossa ja tuli aikamoinen prosessi tämän jälkeen saada kämppä takaisin kuntoon ja yläkerran huone, josta tuo hormi menee läpi, olikin sitten monta kk pois käytöstä kun he vähän töpeksivät useamman kerran, mutta ei siitä sen enempää.


Ideoin takan päälle vielä tällaiset pahviset kirjaimet, jotka maalasin sitten valkoiseksi. Jotenkin tuo etumus oli liian paljas ja nämä toivat siihen jotain.

Täytyy tunnustaa, että meillä kyllä poltetaan tuota takkaa ihan liian vähän, vaikka tuo takka onkin ihana tunnelmanluoja. Tuntuu, että noi samat puut ovat riittäneet meillä jo monta vuotta. Nyt täytyykin ruveta tsemppaamaan ja polttamaan tuota ahkerammin nyt kun on vielä kylmiä kelejä.
 
Kommentit on poimittu tähän Casa Blogien puolelta vanhasta osoitteesta, koska ne eivät muuton myötä siirtyneet tänne. Kommentointi toimii muuten ihan normaalisti tänne Bloggerin puolelle.
 

Kommentit

    Marika kirjoitti 26.2.2013 klo 10.21 
    Tosi tyylikäs takka kaikessa yksinkertaisuudessaan! Takka on kyllä sellainen tunnelmanluoja etten pois vaihtaisi :)
     
      Cride kirjoitti 26.2.2013 klo 16.18 
      Takka on kyllä niin ihana tunnelmanluoja. Täytyykin nyt ihan ottaa ohjelmaan tuo takan polttaminen kun jotenkin se aina vaan jää. Laiskutta ilmeisestikin :)
       
    LOVE kirjoitti 26.2.2013 klo 10.33 
    Ihanan yksinkertaisuudessaan!! Kaunis myös tuo teidän lattia :))
     
      Cride kirjoitti 26.2.2013 klo 16.19 
      Kiitos :) Tuo lattia on vaan siinä mielessä aika haasteellinen, että siihen jää niin helposti kaikki lian jäljet ja saisi olla sitä koko ajan jynssäämässä, jota mä en TODELLAKAAN koskaan tee ja sen kyllä näkee meillä ;)
       
    Tiina kirjoitti 26.2.2013 klo 21.08 
    Meilläkin jäi takka vähälle käytölle mutta sitten sisustin olhuoneen uudestaan ja järjestin houkuttelevan nojatuoli/lukunurkkauksen takan viereen. Siinä on ihana lukea kirjaa ja nauttia takkatulen lämmöstä teekupposen kera. Teillä näyttää olevan vähän sama juttu, ettei istumapaikkaa löydy takan läheisyydestä. Takkatulen katselmeinen on ihanan renotutavaa ja koukuttavaa.
    Mukavaa helmikuuta, Tiina
     
      Cride kirjoitti 27.2.2013 klo 08.21 
      Totta, että joku löhöilunurkkaus olisi hyvä olla tuossa takan lähettyvillä. Meidän lähin löhöilytuoli on tuolla toisella seinustalla. Sieltä kyllä näkee tuon takan kauniisti eli siinä mielessä ihan kiva istuskella ja katsoa tuota takkatulta. Tuo kuva ei kerro ihan koko totuutta. Nimittäin tuo tuoli kun tuossa kuvassa pilkottaa, niin se on oikeasti tosi kapea väli kun siinä vieressä on heti massiivinen vanha barokkikirjoituspöytä. Se oli ainoa paikka koko huushollissa mihin sen sai mahtumaan ja vielä en ole ainakaan siitä valmis luopumaan, vaikka en enää yhtään pidä sen värisävystä ja tyylistä :) Kieltämättä jos siitä kirjoituspöydästä pääsisi eroon, niin koko olkkarin saisi järjestettyä ihan eri tavalla ja mieleisekseen, mutta sitten ei vaan olisi mitään työpistettä enää jäljellä :( voisinkin tehdä postauksen meidän työnurkkauksesta. niin näet vähän miten tuo sijoittuu :)
       
    Tiina kirjoitti 26.2.2013 klo 21.12 
    Jatkan vielä rohkeasti ehdotustani, että tuohon takan viereen sopisi ihanasti joku divaani. Tuo tuoli, joka kuvassa hieman pilkistää, ei houkuta löhöilyyn tai kirjanlukuun takan lämmössä.
    t. Tiina
     
      Cride kirjoitti 27.2.2013 klo 08.21 
      Joo ei nuo tuolit kyllä todellakaan houkuttele. Ne ovat joskus vuosia sitten olleet yksi entisöintiprojekteistani ja natisevatkin vielä kun niissä istuu, joten ei niissä todellakaan löhöillä :)
       

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti